Lue kooste asukaskyselystä
JNP:N ASUKKAIDEN TOIVEITA JA AJATUKSIA NUORISOASUMISESTA
Muutto ensimmäiseen kotiin on nuorelle merkittävä tapahtuma. Asumisen onnistumisella
on nuorelle suuri merkitys.
Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnoilla (JNP) on yli 600 nuorisoasuntoa, joissa pyritään
yhteisölliseen asumiskulttuuriin. Asumisohjaajien tehtävänä on lisätä asukkaiden
osallisuutta ja tukea asumisen onnistumista. JNP, kuten muutkin Nuorisoasuntoliiton
paikallisyhdistykset, tarjoaa asukkailleen sisältöpalveluja. Sisältöpalveluilla pyritään
ennaltaehkäisemään asumiseen liittyviä ongelmia, tuomaan nuorille
mahdollisuuksia vaikuttaa asumisviihtyvyyteen ja kehittää uudenlaista
asukastoimintaa nuorisoasunnoilla. Asumisohjaajien rooli on merkittävä
yhteisöllisyyden ja asukastoiminnan kehittämisessä. Yhteishallintolaki antaa
asukkaille valtaa ja vaikuttamismahdollisuuksia asumista koskevissa asioissa.
JNP:n nuorten asumista tutkittiin keväällä 2011. Tutkimuksella selvitettiin asukkaiden asumiseen liittyviä
toiveita, heidän yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksia ja
kehittämisideoita. Tuloksia hyödyntämällä JNP voi tulevaisuudessa vastata
paremmin nuorten asukkaiden toiveisiin ja tarpeisiin. Tutkimalla saadaan myös tietoa,
miten heidän asumisensa onnistumista voidaan tukea.
Yhteisöllisyys
Nuoret liittävät yhteisöllisyyden turvallisuuden tunteeseen, ja he kokevat naapuruston yhteishengen tärkeäksi
asiaksi. Hyvin pinnallisetkin suhteet naapureihin lisäävät yhteisöllisyyttä
sekä turvallisuutta. Yllättäen JNP:n asukkaiden vastauksissa korostui naapureiden
vuorovaikutuksen vähäisyys. Asukkaista 69 % ei jutellut yhdenkään naapurinsa
kanssa edes joka kuukausi. Myös asukkaiden turvattomuuden kokemukset olivat
yllättävän yleisiä.
Aikaisempaan tutkimukseen (1995) verrattuna yhteisöllisyys JNP:n taloissa koettiin nyt tärkeämpänä. JNP:n
asukastilojen käyttöaste oli tutkimushetkellä alhainen. Nuorilta puuttui tietoa
asukastilojen olemassaolosta ja mahdollisuudesta järjestää yhteistä toimintaa
niissä. Asukkaat haluaisivat tutustua paremmin naapureihinsa asukastapahtumissa
ja lisäämällä asukastilojen toimintaa. He toivoivat lisää tietoa myös asukastoiminnasta
ja vaikuttamismahdollisuuksistaan. JNP on vastannut näihin toiveisiin lisäämällä
tiedottamista internetin ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvän JNP Newsin kautta.
Osallisuus ja asukasdemokratia
Yhteishallintolaki tarjoaa asukkaille mahdollisuuden vaikuttamiseen. Vastaavasti tiedon puute estää näiden
mahdollisuuksien käyttämisen. Tiedon puutteen johdosta osallisuus jää
näennäisvaikuttamisen tasolle. Osallisuuden vahvistamisella lisätään asukkaiden
vaikutusmahdollisuuksia ja nuorten kiinnostusta osallistua toimintaan. Asumisohjaajien
ja asukkaiden yhdessä toteuttama asukasosallisuus parantaa asumisviihtyvyyttä.
Samalla lisääntyy vuokranantajan ja vuokralaisten vuorovaikutus. Tutkimusten
mukaan talkoot ovat nuorisoasumisen piirissä toivotuin asukasosallisuuden
muoto. JNP:n asukastapahtumiksi toivottiin eniten erilaisia talkoita, joiden
päätteeksi olisi vaikkapa grillausta talon asukkaiden kesken.
JNP:n asukkaista olisi valmis vähentämään energiankulutusta päivittäin 40 % ja vähintään viikoittain
65 %, jos se vaikuttaisi vuokran määrään. Mielenkiintoista olisikin
aloittaa pilottihanke jossain JNP:n kiinteistössä energian säästämiseksi ja
seurata sen vaikutuksia sähkö- ja vesilaskuihin ja sitä kautta
vuokranmääräytymiseen. Perusteluna voidaan käyttää tutkimuksissa ilmennyttä
nuorten kiinnostusta energian säästämiseen sekä yhteishallintolain tarjoamaa
mahdollisuutta vaikuttaa vuokranmääräytymiseen.
Yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistuminen
lisää asumisviihtyvyyttä ja vähentää asumisen häiriöitä nuorisoasunnoissa.
Asukkaiden omaa asumistaan koskevien toiveiden, ajatusten ja ideoiden
huomioiminen on tärkeää toiminnan kehittämiseksi. Osallisuuden kokemus syntyy
pienistä asioista.´
Opinäytetyö löytyy alla olevasta osoitteesta.
http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120817619
Katri Niskala ja Jari Tuukkanen
Mikkelin Ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma